HSE-valvojan työtä on ennakoida ja tunnistaa työmaan riskejä, mutta myös kehittää turvallista ja sujuvaa arkea. Yhteiseen tavoitteeseen tarvitaan kaikilta työmaan toimijoilta valmiuksia.
– Käytännössä roolimme on varmistaa, että turvallisuus näkyy työmaalla jokapäiväisenä toimintana eikä vain suunnitelmina. Turvallisuus on paljon enemmän kuin vaatimusten täyttämistä, sanoo Pateran HSE-asiantuntija Timo Rönkkö.
Timo Rönkkö on runsaan puolentoista vuoden verran valvonut työkseen Sibanye-Stillwater-konsernin mittavan Keliber-litiumhankeen työmaita. Hän toimi valvojana ensin Keliber-litiumjalostamolla Kokkolan suurteollisuusalueella alkuvuodesta 2025, ja keväästä 2025 lähtien Keliber-rikastamon työmaalla Kaustisen Päivännevalla.
Kyseessä on sekä Suomen että Euroopan kannalta merkittävä hanke, joka kattaa kaivostoiminnan, rikastamon ja jalostamon. Rakennusvaiheessa työmailla työskenteli samanaikaisesti päivittäin yli tuhat työntekijää noin kolmen vuoden ajan 2023-2026.
– Suurissa teollisissa investointihankkeissa turvallisuuden merkitys korostuu jokaisessa työvaiheessa, Rönkkö huomauttaa.
– Nyt projektin rakentaminen on saatu päätökseen, mutta työ vielä jatkuu. Turvallisuuden hallinta vaati edelleen valvojan jatkuvaa läsnäoloa, töiden yhteensovittamista ja ennakoivaa riskienhallintaa.
Riskien ennakointi tukee koko projektin onnistumista
Pateran valvojia on työmaalla toiminut useampia. He ovat vastanneet päivittäisestä HSE-valvonnasta, tehneet turvallisuushavaintoja, osallistuneet riskienhallintaan, maa- ja vesirakennuksen MVR- ja TR- kierroksiin. Kaustisella Patera hoitaa myös telineiden käyttöönotto- ja viikkotarkastukset.
HSE-valvojat ovat myös tukeneet urakoitsijoita turvallisten työmenetelmien toteuttamisessa sekä toimineet linkkinä eri osapuolten välillä. Työmaaperehdytyksetkin siirtyivät Pateralle rakennusvaiheen jälkeen. Nyt ne tehdään verkossa.
Keliber-litiumhankkeen kaltaisessa vaativassa teollisuuskohteessa olennaisimpia asioita ovat Rönkön mukaan ennakoiva turvallisuustyö, tiivis yhteistyö ja käytännönläheinen HSE-valvonta.
– Ne auttavat tunnistamaan riskit ajoissa ja tukevat koko projektin onnistumista, hän sanoo.
Käytännön kokemusta työmaavalvontaan
– Pateran vahvuutena on yhdistää työmaakokemus, turvallisuusosaaminen ja ulkopuolinen näkökulma. Näistä on hyöltyä, kun kehitetään pysyvää työmaan turvallisuuskulttuuria ja pyritään varmistamaan töiden sujuvuus koko hankkeen ajan, Rönkkö summaa.
Hänestä yhteistyö työmaan turvallisuusorganisaation kanssa on toiminut varsin hyvin koko projektin ajan.
– Meillä on säännöllisiä viikkopalavereita, ja tarvittaessa yhteyttä pidetään tiiviisti myös niiden välillä. Vuorovaikutuksen pitää olla avointa ja regoinnin nopeaa, että turvallisuuteen liittyvät asiat saadaan ennakoitua ja hoidettua tehokkaasti, hän kertoo.
Timo Rönköllä itsellään on taustaa telinealalta, jolla työskenteli 15 vuoden ajan lähinnä kaivos- ja teollisuusympäristössä, ja siitäkin ajasta nokkamiehenä yli vuosikymmenen. Hän on huomannut, että juuri käytännön kokemus auttaa rakentamaan luottamusta työntekijöiden kanssa.
– Tällä kokemuksella ymmärrän hyvin, millaisia haasteita työntekijät kohtaavat käytännön työssä. Kun kouluttauduin HSE-tehtäviin, pystyin yhdistämään käytännön työmaakokemuksen turvallisuusvalvontaan, Rönkkö jatkaa.
Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhanke lyhyesti
- Kansainvälisen Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeessa rakennetaan Suomeen tuotantoketjua malmin louhinnasta akkulaatuisen litiumhydroksidin valmistukseen.
- Kokonaisuuteen kuuluvat Keski-Pohjanmaan kaivoskohteet, Kaustisen ja Kruunupyyn rajalla sijaitseva Päivänevan Keliber-litiumrikastamo sekä Keliber-litiumjalostamo Kokkolan suurteollisuusalueella.
- Tavoitteena on tuottaa noin 15 000 tonnia akkulaatuista litiumhydroksidimonohydraattia vuodessa yli 18 vuoden ajan. EU:n strategiseksi hankkeeksi nimeämä Keliber-litiumhanke on yksi Euroopan edistyneimmistä integroiduista litiumhankkeista.
- Lisätietoja hankkeen etenemisestä kerrotaan Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeen sivulla.
