Miten muodostuu HSE-valvojan auktoriteetti ja uskottavuus työmaaoloissa? Kun kokeneilta valvojilta itseltään kysyy, tarvitaan toki tehtävään liittyvä ammattiosaaminen sekä toimivalta eriasteisiin väliintuloihin ja sanktioihin. Ratkaisevaa on silti valvojan kyky kohdata ihmiset tyynesti tilanteessa kuin tilanteessa.
Pääkohdat
- HSE-valvojat varmistavat työmaan säädöstenmukaisuuden ja edistävät turvallisuutta jämäkällä, ratkaisukeskeisellä ja ammattimaisella otteella.
- Ammattitaitoinen HSE-valvoja hyödyntää hiljaista tietoa ja käytännön kokemusta rakentaakseen uskottavuutta ja luottamusta työntekijöiden keskuudessa.
- Päivittäinen läsnäolo työmaalla on välttämätöntä, jotta valvoja voi havainnoida, ennakoida ja puuttua vaaratilanteisiin matalalla kynnyksellä.
- Työmaan turvallisuuskulttuuri vaatii selkeitä sääntöjä, jatkuvaa perehdytystä ja tarvittaessa johdonmukaista sanktiomenettelyä epäkohtien korjaamiseksi.
- HSE-valvojan dokumentaatio ja raportointi ovat kriittisiä työkaluja riskien hallinnassa ja viranomaisvaatimusten täyttämisessä työmaalla.
- Lue lisää HSE-valvonnan palveluista
”Sosiaaliset taidot ovat äärimmäisen tärkeitä, kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Ei huudeta eikä möykätä. Vakaviin asioihin suhtaudutaan jämäkästi mutta ratkaisukeskeisesti”, Pateran HSE- ja telineturvallisuusasiantuntija Mikko Kirjavainen sanoo.
Myös HSE-valvojan luonteella on väliä.
”Tämä työ ei onnistu tulisielulla. Olisi itse siellä sanktiomenettelyssä sitten”, toistakymmentä vuotta telineturvallisuuden tehtävissä kaivos- ja kemianteollisuudessa toiminut HSE- ja telineturvallisuusasiantuntija Timo Rönkkö toteaa.
Pateralla painotetaan, että valvojaa vastaan voi työmaalla tulla rankkaakin ulosantia, mutta valvojan ei pidä provosoitua.
”Ymmärrämme, että ihmisellä voi olla takana aikataulullisia tai teknisiä haasteita, pitkää päivää ja pinna kireällä. Epäasialliseen käytökseen on silti nollatoleranssi. Nämä eivät ole leikin asioita”, Kirjavainen muistuttaa.
Vaikka joskus jotain vakavaakin sattuu, HSE-valvojat hakevat rauhallisesti ratkaisuja ja kartoittavat tapahtuman syy-seuraussuhteita. Rönkön mukaan huomautukset otetaan yleensä yllättävänkin hyvin vastaan. Valvojan oma kokemus valvottavasta työstä – niin sanottu hiljainen tieto – on siinä olennaista.
”Kun molemmat puhuvat samaa kieltä, tiedetään mistä puhutaan. Ollaan ihmiselle ihminen, se toimii. Yleensä keskustelun lopussa todetaan, että halutaan kaikki palata terveenä kotiin”, Rönkkö jatkaa.
HSE-valvojan osaamista kehitetään jatkuvasti
HSE-valvojan ammattiosaaminen koostuu koulutuksesta, työkokemuksesta ja jatkuvasta osaamisen ylläpidosta. Esimerkiksi Mikko Kirjavaisella on toisen asteen ammatillinen koulutus ja pitkä kokemus rakennus- ja saneerauskohteista sekä useilta teollisuuden aloilta metsäteollisuudesta elintarvike-, energia-, kemian- ja kaivoteollisuuteen.
”Korkean riskin työt antoivat hyvät työkalut HSE-valvontaan ja turvallisuusnäkökulman havainnointiin eri ympäristöissä”, hän toteaa.
Timo Rönköllä puolestaan on pitkälti toistakymmentä vuotta kokemusta telinetyöstä ja -turvallisuudesta eri teollisuudenaloilla. Hän kävi Pateralle töihin tullessaan aluksi vuoden HSE-alan koulutusjakson ja käytännön perehdytyksen, josta kertoo saaneensa kokeneilta työkavereilta työmaaolosuhteissa erittäin hyvää oppia.
”Käytännön työssä aina oppii ja kehittyy”, hän lisää.
Työnantajana Patera tarjoaa säännöllisesti koulutuksia, ja valvojien ammattitaitoa pidetään ajan tasalla lainsäädännön ja standardien seurannalla ja kertauksella. Ajankohtaisia turvallisuusasioita käsitellään joka toinen viikko sisäisessä palaverissa. Lisäksi ammattilaiset seuraavat alaansa itsenäisesti ja perehtyvät työmaakohtaisiin turvallisuusvaatimuksiin.
HSE-valvojan vastuut ja valtuudet työmaalla
HSE-valvoja toimii osana työmaan johtamisjärjestelmää asiantuntijana ja tukee kehittäjän roolissa työmaan turvallista ja ympäristövastuullista toimintaa. HSE-valvoja osallistuu riskien arviointiin ja työmaasta riippuen esimerkiksi TR- ja MVR-mittausten tekemiseen.
”Tehtävänä on varmistaa, että työmaa toimii turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaatimusten mukaisesti. Päivittäisellä valvonnalla katsotaan, että siellä noudatetaan ohjeistuksia ja asiakkaan omia työturvallisuusvaatimuksia”, Rönkkö kuvaa.
Valvontatehtävää edeltää suunnitteluvaihe, jossa otetaan yhteyttä työmaan turvallisuuskoordinaattoriin ja tutustutaan työmaakohtaiseen ohjeeseen, turvallisuus- ja työmenetelmädokumentteihin sekä siihen, miten tilaaja haluaa viestittävän hätätilanteissa. Suunnitelmien toimeenpano lähtee työntekijöiden perehdytyksestä työmaan vaatimuksiin, riskeihin ja toimintatapoihin.
Kirjavainen muistuttaa, että kaikilla ihmisillä on tietty kapasiteetti tietää ja muistaa asioita.
”Mennään mille tahansa työmaalle, perehdytykset pitää hoitaa ennen kuin pääsee sisälle. Mutta esimerkiksi nosto- tai tulitöissä ja korkean paikan töissä käydään turvallisuussuunnitelmia läpi vielä paikan päällä. Näin asianmukainen tieto tietyssä työvaiheessa on tuoreessa muistissa”, Kirjavainen selittää.
”Työlupa kertoo työkohtaiset riskit tarkemmin, että nähdään juuri sen kohteen mahdolliset vaaranpaikat. Näin työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan ja vaaditaan. Tarvittaessa ohjeistetaan kentällä lisää”, Rönkkö jatkaa.
HSE-valvojan oltava työmaalla päivittäin
Miten eri kieliä puhuvat, vaihtelevista koulutustaustoista ja työkulttuureista tulevat ihmiset saa noudattamaan annettuja ohjeita ja määräyksiä työmaalla joka päivä? Rönkön mukaan osaa työntekijöistä perehtyminen työturvallisuuteen kiinnostaa, toisia ei.
HSE-valvonnan päivittäisellä näkyvyydellä saadaan kuitenkin muokattua ilmapiiriä niin, että valvonta toimii. Valvojan päivittäinen läsnäolo työmaalla onkin välttämätöntä. Hän havainnoi, ennakoi ja myös puuttuu havaintoihin matalalla kynnyksellä.
Puuttuminen toisen työhön kysyy valvojalta luonnetta, oli kyse suomalaisesta tai ulkomaisesta työntekijästä.
”Alkuun oli vähän jännittävää mennä väliin, mutta kun muutamat tilanteet oli käyty läpi, siitä on tullut isolla työmaalla arkipäivää”, Rönkkö kertoo.
”Kun molemmat puhuvat samaa kieltä, tiedetään mistä puhutaan. Ollaan ihmiselle ihminen, se toimii. Yleensä lopuksi todetaan, että halutaan kaikki palata terveenä kotiin”, Rönkkö sanoo.
Kuva: Patera
Tyypillisiä vaaran paikkoja työmaalla
Valvojan on keskeytettävä työ, jos se uhkaa välittömästi vaarantaa työntekijän oman tai toisten turvallisuuden. Esimerkiksi rakennustyömaalla korkealla työskentely pelkkien palkkien päällä ilman putoamissuojausta on aina hengenvaarallista.
”Aina vaarasta ei osata välittää, kun siirrytään työvaiheesta seuraavaan, eikä kaiteita ole vielä asennettu. Tai hoitotasolta ei yletetä jonnekin, ja työntekijä ottaa henkilökohtaisen riskin ottamalla muutaman askeleen palkin päällä”, Rönkkö havainnollistaa.
Kirjavaisen mukaan putoamisvaarallisissa töissä tai tulitöissä suojaustoimet eivät usein ole riittävät, mihin puututaan aina välittömästi.
”Hitsaustöitä tehdessä tai kulmahiontakoneella työskennellessä tulee kipinöintiä, jolloin laitteet voivat saada vaurioita ja paloriski kasvaa. Joskus työn joutuu keskeyttämään sen varmistamiseksi, että suojaukset ja luvat ovat kunnossa”, hän mainitsee esimerkkeinä toistuvista vaaran paikoista.
Myös nostotyöt vaativat valvojan huomiota.
”Kun tehdään nostoja ja vaikutusalueelta puuttuu rajauksia, henkilöitä voi päästä kävelemään nostettavien taakkojen alle.
Turvallisuuskulttuurin tason tunnistaa työmaan ilmapiiristä
Turvallisuuskulttuuri vaihtelee eri työmailla ja tottunut silmä tunnistaa sen kulloisenkin tason nopeasti.
”Sen näkee heti, miten ihmiset toimivat, ja arvostavatko he turvallisuutta ja annettuja ohjeita. Myös huonot tavat tarttuvat tosi helposti, kun työryhmät katsovat toisiaan. Jos kukaan ei puutu niihin, valvonta pettää”, Timo Rönkkö sanoo.
”Epäkohtiin puututaan ja viedään toiminta oikeille raiteille heti kättelyssä niin, että kaikki hoksaavat oikean tavan toimia. Pahimmassa tapauksessa turvaudutaan sanktiomenettelyihin, jotka joillakin työmailla ovat jopa tavallisia.”
Sanktioita ovat huomautus, kirjallinen varoitus ja tarvittaessa työmaalta poistaminen. Vakavammista laiminlyönneistä yritykselle voi tulla taloudellisia sanktioita. Sanktion määrä kasvaa, jos riskeistä piittaamaton toimija pitää poistaa työmaalta.
”Ensin sanotaan kivasti, ja ellei tilanne korjaannu, sanotaan pahasti ja lopulta hyvästi”, Rönkkö pelkistää puolitosissaan puuttumisen vaiheet. Kokemuksesta hän tietää, että työmaalla pitää olla selkeät säännöt, joista kaikki työryhmät pitävät kiinni.
”Niin ilmapiirikin on parempi. Ei sanktioita kukaan ehdoin tahdoin halua.”
Turvallisuuskulttuurin korjaaminen on iso työ
Mikko Kirjavainen tunnistaa terveen turvallisuuskulttuurin positiivisesta ilmapiiristä ja siististä yleisilmeestä. Ja kääntäen, myrkyllinen turvallisuuskulttuuri paljastuu jo yleisilmeestä ja ilmapiiristä.
”Korjausliikkeen tekeminen on haastavaa eikä se käy sormia napsauttamalla. Edessä on iso työ, johon on otettava mukaan päätoteuttaja ja koko turvallisuusorganisaatio. On yhdessä pantava tärkeysjärjestykseen korjaustoimet, sillä HSE-valvoja ei voi sitä yksin tehdä”, hän painottaa.
”Päivittäinen valvonta ja dokumentaatio ovat äärimmäisen tärkeitä työmaan jokaiselle osapuolelle”, Pateran HSE-asiantuntija Mikko Kirjavainen korostaa. Kuva: Patera
HSE-valvoja tuottaa havainnoistaan tilaajaa ja viranomaisia palvelevaa dokumentaatiota. Valvoja kirjaa päivittäiset työmaahavainnot ja valokuvat kohteista sekä raportoi tilaajalle havaintonsa ja korjaavat toimet. TR- ja MVR-mittauksista tieto menee myös viranomaisille.
Kirjavainen toteaa HSE-valvojan tekevän paljon näkymätöntä työtä. Hän on hieman huolissaan siitä, että laskusuhdanteessa valvonta voidaan nähdä kulueränä ja vastuu saatetaan jättää pelkästään työnjohdolle, jolla on paljon muutakin tehtävää. Riskien ennakointi, niihin puuttuminen ja turvallisuuskulttuurin tukeminen voivat säästää paitsi ihmishenkiä, myös aikaa ja kustannuksia.
”Pienet poikkeamat korjataan saman tien, eikä jokaista auki jäänyttä leukaremmiä dokumentoida. Monelle yritysjohdolle raportin huomiot voivat silti tulla yllätyksenä. Päivittäinen valvonta ja dokumentaatio ovat äärimmäisen tärkeitä työmaan jokaiselle osapuolelle.
