Metsä Group toteuttaa Äänekoskelle uutta kertopuutehdasta. Sen rakennusteollisuudelle tarkoitetut Kerto® LVL-tuotteet pienentävät rakennusten hiilijalanjälkeä verrattuna moniin muihin rakennusmateriaaleihin. Arvoltaan 300 miljoonan euron tehtaan on määrä käynnistyä vuoden 2026 lopulla.
Tehdas merkitsee valmistuttuaan suoraan noin 150 uutta työpaikkaa ja arvoketjussa vielä 200 lisää. Rakennusvaiheessa puhutaan noin tuhannesta henkilötyövuodesta. Ison työmaan turvallisuuteen on panostettu alusta asti.
Uuden tehtaan päätuotelinjojen hankkeesta vastaava projektipäällikkö, Raute Oyj:n Pete Ristola toteaa, että kertopuutehtaan projekti on kooltaan merkittävä paitsi Metsä Groupille, myös hänen edustamalleen yhtiölle.
”Kun siitä aikanaan 2023 sovittiin, se oli Rauten historian suurin yksittäinen kauppa. Rauten näkökulmasta myös panostus työturvallisuuteen on ollut merkittävä, sillä turvallisuus on keskeinen osa yrityskulttuuriamme. Saitilla on asennusväkeä lähes 80, joten turvallisuudesta on oltava tarkkana. Siksi halusimme erikseen oman HSE-valvojankin.”
Tässä tehtävässä on toiminut Pateran telineturvallisuus- ja HSE-asiantuntija Kalle Raatikainen.
Yhteistä työturvallisuuskulttuuria luotiin alusta asti
Äänekoskella yhteistä turvallisuuskulttuuria rakennettiin yhdessä Metsä Woodin kanssa määrätietoisesti projektin alusta asti. Osapuolten odotukset sovitettiin yhteen, ja yhteiset tavoitteet omaksuttiin nopeasti. Metsä Woodin perehdytyskokonaisuuden lisäksi käytiin läpi alihankintafirmojen kanssa Rauten oma sisäinen turvallisuuspaketti, minkä suorittaminen oli edellytyksenä työmaalle pääsyyn.
Rauten turvakulttuuriin kuuluvat ”omat turvasulkeiset” eli ohjeistukset muun muassa henkilökohtaisista suojavarusteista, putoamissuojista ja turvallisista nostokäytännöistä. Omilla työmailla ja porukoilla vaaditaan poikkeuksetta asianmukaisia suojausvälineitä.
”Teimme myös riskiarvion saitin puolelta, ja siihen tutustuminen oli myös vaatimuksena pääsylle työmaalle”, Ristola lisää.
Riskienhallinta ja paikallinen asennusosaaminen
Riskiarviossa huomioitiin esimerkiksi asennusvaiheessa erityisen raskaat koneenosat ja kahdella tai kolmella nosturilla toteutetut raskaat nostot sisällä hallissa. Näihin liittyi puristumisvaaroja, taakan alle joutumisen riskejä sekä korkealla työskentelyä. Oma lukunsa olivat tulityöt, joita tehtiin paljon koko asennusajan.
Ristola kuvaa pitkällä projektijohtamisen kokemuksellaan Äänekosken työmaan turvallisuuskulttuurin omista projekteistaan kaikkein tiukimmaksi. Hän on tyytyväinen, että vaativat asennukset saatiin vietyä hienosti läpi, kun väkimäärä työmaalla on suurimmillaan. Keskeytyksiä ja poissaoloja vaativilta vahingoilta vältyttiin.
Onnistumista tuki se, että työmaalla puhuttiin enimmäkseen suomea. Rauten johdolla tehtiin ja kontrolloitiin tarvittavat laiteasennukset, ja alihankkijakumppaneille annettiin tehtäviä ja vastuualueita.
”Otettiin läheltä pajoja asentamaan laitteita, mikä olikin helpompaa kaikin puolin. Sähköasennuksessa pääasiallinen kieli oli englanti, ja näitä ohjasivat Rauten osaavat sähkövalvojat. Samoin oli osalla Rauten käyttöönottajista”, Ristola mainitsee.
Tiedonkulku ja vuorovaikutus osa työturvallisuutta
Työmaan turvallisuusorganisaation saumaton tiedonkulku varmistettiin työskentelemällä samassa parakissa, mikä mahdollisti päivittäiset keskustelut. Pete Ristolan mielestä työmaan turvallisuusorganisaation toiminta oli sujuvaa.
”Rakennuttaja SRV oli ensin vetovastuussa ja teki turvallisuuskierroksia kerran viikossa. Meidän HSE-valvojamme oli kierroksilla mukana ja pystyi puuttumaan asioihin niin, että ne saatiin kuntoon saman tien”, Ristola sanoo.
Rakennusvaiheen jälkeen alkoivat laiteasennukset, jolloin vastuu työmaasta siirtyi Metsälle.
Ristolan mielestä HSE-valvojalla pitää tällaisessa projektissa olla HSE-osaamisen lisäksi omaa kokemusta laiteasennuksesta ja vastaavanlaisista työmaista.
”On myös oltava pykälät ja ohjeet hyppysissä, että pystyy haastamaan silloinkin, jos asiakas päättää jotain sääntöjen vastaista”, hän lisää.
Päivän päätteeksi työpiste siivottiin aina
Pete Ristola vahvistaa HSE-asiantuntija Kalle Raatikaisen ensihavainnon kertopuutehtaan erityisen siististä työmaasta. Hän myöntää itsekin yllättyneensä, miten siistiä siellä oli niin alun perin rakennusaikana kuin koko asennusajan.
”Vaikka turvallisuushavaintoja tuli päivittäin, työmaa oli todella siisti. Kalle piti huolen, että kaikenlaiset roskakasat siivottiin päivittäin. Asennusporukka oli ensin ihmeissään, mutta kyllä ne pian oppivat ja sopeutuivat siihen, että työpäivän päätteeksi aina siivottiin”, Ristola sanoo.
Ristolan mukaan HSE-valvoja otettiinkin pienen alkujärkytyksen jälkeen hyvin vastaan.
”Kalle piti hyvin hommat hanskassa. Hän kiersi aktiivisesti asennustyömaita, keskusteli työntekijöiden kanssa ja ohjasi havaittujen puutteiden korjaamisessa. Asiakaskin piti siinä roolissa Kallen tapaisesta sopivan rauhallisesta kaverista, joka osasi ottaa juuri oikean asenteen puuttuessaan virheisiin.”
Kuva: Patera Oy
HSE-valvojan jatkuva läsnäolo tärkeää
Raute päätti vuoden vaihteessa jatkaa HSE-valvojan sopimusta ainakin kesäseisokin loppuun, koska työnjako oli toiminut hyvin ja Rauten vastuulla olevia mekaanisia, sähkö- ja automaatioasentajia oli työmaalla edelleen.
HSE-valvojan läsnäolo työmaalla oli erityisen merkittävää hektisessä asennusvaiheessa, kun eri puolilla tehtiin asennuksia samaan aikaan. Ne piti kaikki kiertää päivittäin läpi ja tarkistaa, että kaikilla on asianmukaiset turvavarusteet.
”Isossa työmaassa valvojan on oltava päivittäin paikalla. Tämä on tärkeää, sillä turvallisuushavaintoihin on puututtava välittömästi, ja projektipäälliköllä on paljon muitakin asioita vastuullaan”, Ristola toteaa.
Projektipäällikkö arvostaa HSE-valvojan viikoittain kirjaamia ja valokuvaamia turvallisuushavaintoja.
”Etenkin valokuvat jäävät muistiin, ja ne toimivat myös oppimateriaalina seuraavilla työmailla. Meillä on vastaavia työmaita ulkomailla, missä turvallisuuskulttuuri voi olla vähän erilaista.”
Otsikkokuva Metsä Groupin tehdastyömaalta: Kalle Raatikainen
